Harva maalaus on synnyttänyt yhtä paljon kysymyksiä kuin sinisen ja keltaisen sävyissä hehkuva tyttö, joka kääntyy katsomaan suoraan kohti katsojaa. Turbaanipäinen tyttö, kuten teosta kutsutaan, on kulkenut läpi vuosisatojen salaisuus tarkkaa syntyaikaansa ja mallinsa henkilöllisyyttä myöten. Tämä artikkeli kokoaa yksiin kansiin maalauksen, siihen perustuvan romaanin ja elokuvasovituksen — ja paljastaa, mikä tekee helmikorvakorusta niin kiehtovan.

4 liittyvaa artikkelia

Taiteilija: Johannes Vermeer · Valmistumisvuosi: n. 1665 · Koko: 44,5 cm × 39 cm · Sijainti: Mauritshuis, Haag · Romaani: Tracy Chevalier (1999) · Elokuva: Peter Webber (2003)

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
3Aikajanasignaali
4Mitä seuraavaksi
  • Mauritshuis-museo esittelee teosta pysyvästi (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja))
  • Maalaus herättää jatkuvasti uutta tutkimusta ja taidehistoriallista keskustelua (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja))

Kuusi keskeistä tietoa maalauksesta, kirjasta ja elokuvasta tiivistävät teoksen tarinan yhdellä silmäyksellä.

Tieto Arvo
Taiteilija Johannes Vermeer
Valmistumisvuosi n. 1665
Koko 44,5 × 39 cm
Sijainti Mauritshuis, Haag
Romaani Tracy Chevalier (1999)
Elokuva Peter Webber (2003)

Mikä on Tyttö ja helmikorvakoru -maalaus?

Kuka on taiteilija?

  • Johannes Vermeer (1632–1675) oli hollantilainen taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti valon ja varjon taitavasta käsittelystä. Hän työskenteli koko uransa Delftissä ja jätti jälkeensä vain noin 34 varmennettua teosta (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).

Mitä maalaus esittää?

  • Teosta pidetään troniena, ei varsinaisena muotokuvana: se on tyyppikuva, jossa tuntematon tyttö on puettu eksoottiseen turbaaniin ja suureen helmikorvakoruun (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)). Maalauksen hollanninkielinen nimi on Meisje met de parel.
  • Teosta on kutsuttu “Pohjoisen Mona Lisaksi” sen arvoituksellisuuden vuoksi (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).

The pattern: vaikka maalaus on pieni — vain 44,5 × 39 cm — sen vaikutus on valtava. Se on yksi maailman kuvatuimmista ja parodioiduimmista taideteoksista.

Miksi tämä kiehtoo

Tyttö ei ole kukaan — juuri siksi hänestä on tullut kaikkien kuva. Tuntematon malli ja arvoituksellinen katse antavat jokaiselle katsojalle mahdollisuuden täyttää tyhjyys omalla tarinallaan.

Milloin ja missä Tyttö ja helmikorvakoru maalattiin?

Mitä tiedetään maalauksen alkuperästä?

  • Vermeer maalasi teoksen todennäköisesti Delftissä Alankomaissa noin vuonna 1665 (MeisterDrucke (taidejäljennösten tuottaja)). Tarkkaa vuotta ei ole voitu vahvistaa.
  • Maalaus pysyi suhteellisen tuntemattomana 1800-luvun lopulle saakka, kunnes se huutokaupattiin ja päätyi Mauritshuisiin (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).
  • Teos on öljyvärimaalaus kankaalle (MeisterDrucke (taidejäljennösten tuottaja)).

What this means: maalauksen syntytarina on yhtä arvoituksellinen kuin sen kohde. Vermeerin elämästä ja työskentelytavoista tiedetään yllättävän vähän, mikä lisää teoksen mystiikkaa.

Mitä Tyttö ja helmikorvakoru -kirja kertoo?

Kuka kirjoitti romaanin?

  • Tracy Chevalier, yhdysvaltalais-brittiläinen kirjailija, julkaisi romaanin Girl with a Pearl Earring vuonna 1999 (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)). Teos on suomennettu nimellä Tyttö ja helmikorvakoru.

Miten kirja poikkeaa maalauksesta?

  • Kirja on fiktiivinen tarina, joka sijoittuu 1600-luvun Delftiin. Päähenkilö on 17-vuotias piika Griet, jonka isän onnettomuus pakottaa palvelukseen Vermeerin talouteen (BBC (brittiläinen julkinen palveluyhtiö)).
  • Chevalier sai innoituksen maalauksen arvoituksellisuudesta: kuka tyttö on ja mitä hän ajattelee? (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja))

The implication: maalaus on ikuinen kysymys, kirja on yksi mahdollinen vastaus. Chevalier ei väitä tietävänsä totuutta — hän kutoo maalauksen ympärille uskottavan, inhimillisen draaman.

Miten Tyttö ja helmikorvakoru -elokuva eroaa kirjasta?

Ketkä näyttelevät elokuvassa?

  • Pääosissa nähdään Scarlett Johansson (Griet), Colin Firth (Vermeer) ja Tom Wilkinson (Netflix (suoratoistopalvelu)). Ohjauksesta vastasi Peter Webber.

Milloin elokuva julkaistiin?

  • Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2003 ja se perustuu Chevalierin romaaniin (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)).

Kaksi teosta, kaksi tarinaa — romaanin ja elokuvan välillä on selviä eroja, jotka vaikuttavat siihen, kumpi kannattaa valita.

Piirre Romaani (1999) Elokuva (2003)
Kirjailija / Ohjaaja Tracy Chevalier Peter Webber
Päähenkilön nimi Griet Griet
Kertojaääni Grietin sisäinen ääni Visuaalinen kerronta, vähän dialogia
Keskeinen jännite Grietin ja Vermeerin välinen hiljainen yhteys Sama, mutta korostuu katseissa ja eleissä
Muita hahmoja Vermeerin vaimo Catharina, anoppi, lapset Samat, mutta vähemmän tilaa sivuhenkilöille
Helmikorvakoru Vermeer lainaa korun Grietille salaa Sama kohtaus, mutta visuaalisesti korostettu

The trade-off: romaani antaa enemmän tilaa Grietin sisäiselle maailmalle, elokuva taas välittää Vermeerin taiteen visuaalisen lumon. Jos haluat ymmärtää Grietin ajatuksia, lue kirja — jos haluat nähdä maalauksen syntyvän, katso elokuva.

Mitä tämä tarkoittaa katsojalle

Kumpikaan teos ei väitä olevansa historiallinen dokumentti. Ne ovat fiktiota, joka käyttää maalausta inspiraationa — ja se on niiden vahvuus, ei heikkous.

Missä Tyttö ja helmikorvakoru -maalaus on nykyään?

Mikä on Mauritshuis-museo?

  • Mauritshuis on Haagissa, Alankomaissa sijaitseva taidemuseo, jonka kokoelmiin kuuluu hollantilaisen kultakauden mestariteoksia. Tyttö ja helmikorvakoru on yksi sen tärkeimmistä vetonauloista (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).

Miksi maalaus on niin suosittu?

  • Helmikorvakoru, joka antaa teokselle nimensä, on todennäköisesti lasi- tai hopeahelmi — ei aito helmi (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).
  • Maalauksen suosio räjähti 1900-luvun lopulla ja erityisesti romaanin ja elokuvan myötä. Sitä pidetään nykyään yhtenä maailman tunnetuimmista taideteoksista.

Why this matters: teoksen matka tuntemattomasta maalauksesta globaaliksi ikoniksi kertoo paljon siitä, miten taide, kirjallisuus ja elokuva ruokkivat toisiaan. Mauritshuis-museo saa vuosittain satojatuhansia kävijöitä, jotka haluavat nähdä tytön omin silmin.

Aikajana

  • n. 1665: Johannes Vermeer maalaa Turbaanipäinen tyttö -teoksen Delftissä.
  • 1999: Tracy Chevalier julkaisee romaanin Girl with a Pearl Earring.
  • 2003: Peter Webberin elokuva Tyttö ja helmikorvakoru saa ensi-iltansa.
  • 2023: Helsingin Sanomat uutisoi, ettei maalauksen helmi todennäköisesti ole aito helmi.

Vahvistetut faktat ja epävarmuudet

Vahvistetut faktat

  • Maalaus on Johannes Vermeerin tekemä (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).
  • Maalaus on Mauritshuis-museossa Haagissa (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).
  • Romaani on Tracy Chevalierin kirjoittama ja julkaistu 1999 (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)).
  • Elokuva julkaistiin 2003 (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)).

Epävarmuudet

  • Maalauksen mallin henkilöllisyys on tuntematon (MeisterDrucke (taidejäljennösten tuottaja)).
  • On epäselvää, onko helmikorvakoru aito helmi vai lasi- tai hopeahelmi (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).
  • Tarkka maalausvuosi on noin 1665, mutta epävarma (MeisterDrucke (taidejäljennösten tuottaja)).

“Helmikorvakoru ei todennäköisesti ollut helmi vaan lasi- tai hopeahelmi.”

— Taidehistorian tutkija, Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)

“Halusin kirjoittaa tarinan siitä, mitä maalauksen takana saattaisi olla — kuka tyttö oli ja miten hän päätyi Vermeerin eteen.”

— Tracy Chevalier, kirjailija (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja))

Tyttö ja helmikorvakoru on enemmän kuin vain maalaus: se on portti 1600-luvun Delftiin, keskustelunavaus taiteen ja fiktion suhteesta ja osoitus siitä, miten yksi teos voi synnyttää kokonaisen kulttuurisen ilmiön. Suomalaiselle katsojalle teos avautuu sekä Mauritshuisin seinällä että Chevalierin sanoissa ja Webberin kuvissa — jokainen versio tarjoaa oman vastauksensa samaan kysymykseen: kuka on tyttö ja mitä hän näkee? Valinta on selvä: tutustu kaikkiin kolmeen, sillä vasta yhdessä ne kertovat koko tarinan.

Lisälähteet

meisterdrucke.fi, tuijata.com, fi.artprinta.com, kuvisjutksia.blogspot.com, meisterdrucke.fi, id.wikipedia.org

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Onko Tyttö ja helmikorvakoru -maalaus kopio?

Ei, teos on Johannes Vermeerin alkuperäinen maalaus 1600-luvulta. Siitä on tehty lukuisia jäljennöksiä, mutta alkuperäinen on Mauritshuis-museossa Haagissa (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).

Mitä välineitä Vermeer käytti maalauksessa?

Vermeer käytti öljyvärejä kankaalle. Hän tunnettiin camera obscuran kaltaisten optisten apuvälineiden käytöstä, mutta tarkkaa varmuutta ei ole (MeisterDrucke (taidejäljennösten tuottaja)).

Miksi tytöllä on turbaani päässä?

Turbaani oli 1600-luvun hollantilaisessa taiteessa eksoottinen asuste, jolla kuvattiin usein kaukaisia maita tai itämaista tyyliä. Se ei viittaa tytön todelliseen taustaan vaan on osa tronien tyyliä (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).

Kuinka paljon Tyttö ja helmikorvakoru -maalaus on arvoltaan?

Teosta ei ole koskaan myyty nykyaikana, joten tarkkaa arvoa ei tiedetä. Sen kulttuurinen arvo on kuitenkin mittaamaton, ja se on yksi Mauritshuisin arvokkaimmista teoksista.

Onko Tyttö ja helmikorvakoru -elokuva uskollinen kirjalle?

Elokuva noudattaa romaanin pääjuonta, mutta siinä on eroja: sivuhenkilöitä on karsittu ja visuaalinen kerronta korostuu. Kirjan lukijat tunnistavat tarinan, mutta saavat siitä tiiviimmän version (BBC (brittiläinen julkinen palveluyhtiö)).

Missä Tyttö ja helmikorvakoru -kirja on saatavilla suomeksi?

Kirja on suomennettu ja sitä on saatavilla kirjastoista ja verkkokirjakaupoista nimellä Tyttö ja helmikorvakoru. Kustantaja on useimmissa painoksissa Bazar Kustannus.

Mikä on Turbaanipäinen tyttö -nimityksen alkuperä?

Nimi viittaa maalauksen pääaiheeseen: tyttöön, jolla on päässään turbaani. Se on maalauksen suomenkielinen toisintonimi, jota käytetään rinnakkain Tyttö ja helmikorvakoru -nimen kanssa (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja)).

Aiheeseen liittyvää